Hammaskipua

..Ja ihanan hiljainen viikko voi alkaa! Nyt seuraavan viikon koko talo on täysin hiljainen, juuri täydellinen lukemisiani varten! Muu porukka lähti nimittäin Lappiin laskettelemaan (mäkin ehkä ens vuonna). Viime viikko sujui oikein hyvin: sain lukutavoitteeni täyteen jo perjantain puolivälissä, jolloin päätinkin lähteä Turkuun käymään! Katsomaan, mitä kaikkea menetänkään hakemalla Kuopioon... No ei, varmasti sielläkin tulen viihtymään, kunhan pääsen kouluun! :D Kuitenkin Turusta lähdin takaisin Helsinkiin jo lauantaina, ja sainkin vielä luettua sunnuntain.

Nyt alkanut viikko on sujunut vielä vähän hiljaisesti: maanantaina pidin vapaapäivän, koska piti visuri käydä poistattamassa kirurgisesti ja oli fysioterapeutinkin kanssa tapaaminen. Sainkin yliliikkuvien nivelieni takia kunto-ohjelman ja käskyn käydä pilateksessa (sinne sitten ehkä joskus paremmalla ajalla)... Lisäksi eilen tuli luettua vain 7h, mutta tänään pääsin tavoitteeseeni, eli kahdeksaan tuntiin.

Tälläset fiilikset oli visurioperaation jälkeen: hengissä kylmäpussin, panacodin ja buranan avulla! Lisäksi nyt on elämäni ensimmäiset tikit, ja nekin suussa..

Lisäksi löysin tälläisen ihanan kupin kaverilta turusta!

Yhteishakukin tuli tehtyä viime viikolla (hakupäivän ensimmäisenä päivänä, malttamaton kun olen).

Mulla ei kyllä ole kuitenkaan mitään ideaa, mitä teen, jos lääkiksen ovet ei vielä avaudu. Haluaisin kovasti opiskelemaan ja taa smuuttamaan pois kotoa, mutta onko se sen arvoista, että tuhlaisin paikkani ensikertalaiskiintiössä? Tietenkin voisin aina mennä Saksaan tms aupairiksi hankkimaan vähän kokemusta ja kohentamaan kielitaitoa, mutta en ole varma, viihtyisinkö puolta vuotta vahtimassa tuntemattoman perheen lapsia ja siivoamassa. Toki pidän lapsista, ainakin omista pikkusisaruksista (6 ja 7 vuotiaat), mutta ollessani kuukauden kesätöissä päiväkodissa, en oikein nauttinut työstä. Lisäksi siivouskaan ei kuulu niihin mielihommiin :D Tietenkin yliopisto toimisi "ilmaisena" valmennuskurssina, mutta joutuisin tuhlaamaan vähäisiä opintotukikuukausia ja sen ensikertalaiskiintiöpaikan. 

Mutta, mukavaa alkanutta viikkoa muillekin ja ennenkaikkea, lukuiloa! 

Päivärytmi

Ajattelin nyt kertoa tavallisen päiväni rytmistä. Olen hyvin aikatauluihminen, eli pidän siitä, kun asiat tapahtuvat tietyssä rytmissä tiettyyn kellonaikaan, eikä minua haittaa, vaikka jokainen päivä olisi samanlainen. Tietenkin väliin tulee aina välillä hieman lyhyempiä lukupäiviä, työpäiviä tai kirjastopäiviä, jolloin luen ystäväni kanssa koko päivän Kaisa-kirjastossa.

6:30 Herätys
Herään joka arkiaamu samaan aikaan, välillä myös viikonloppuisin. Tämä siksi, koska uskon olevani aamuihminen, joten illat on parempi viettää viaplayn kanssa katsoen Greyn Anatomiaa ja aamut mielummin teen töitä kun nukun.
Heti herätyksen jälkeen yleensä makoilen sängyssä n 10 minuuttia selaillen sosiaalisen median läpi pariin otteeseen. Tämän jälkeen perus hampaidenpesut sun muut.
Rakastan pitkiä aamuja, eli tarvitsen ruokailuuni päivittäin vähintään 30min, johon sisältyy yksi berocca, pari kuppia kahvia ja yleensä kaurapuuro mustikoilla (mikään muu ei oikein mene aamuisin alas, ja ilman ruokaa ei jaksa lähteä laskemaan).

7:30 Lukeminen alkaa
Aloitan ensimmäisen lukutuntini, mikä jatkuu aina siihen puoli yhteentoista. Olen ladannut puhelimeeni sovelluksen Flat Tomato, joka auttaa minua pitämään yllä "tomaattilukutekniikkaa", eli 25min tehokasta lukemista kännykkä lentotilassa ja 5min tauko. Yleensä ensimmäisen/toisen femman aikana käyn keittämässä joko kahvia tai teetä.

10:30 Lounas
Lounaan pituus menee vähän vaihtelevasti, välillä selviän puolessa tunnissa ja välillä menee tunti. Tämä johtuu siitä, että ruokailun taustalla pakko katsoa Greyn anatomiaa :D (asia, mihin kaikki vapaa-aikani kuluu)

11:30 Luku-urakka jatkuu
Lukeminen jatkuu, taas seuraavat kolme tuntia menee "tomaattitaktiikalla". Yleensä tässä vaiheessa vaihdan joko teorian mafynettiin tai aineen toiseen. Näin saan jaksotettua päiväni hyvin kolmen tauon ympärille, kun jokaisen pidemmän tauon jälkeen vaihdan aihetta tai siirryn laskuihin.

14:30 Ulkoilua
Vien koiran ulos kuoppaiselle metsäpolulle, jossa saa kyllä juosta hihnan perässä ja hyppiä oksien yli! Tämä onkin päiväni aktiivisin kohta, ja tietenkin miellyttävä, kun saa juoksennella koissun kanssa ulkona.

Joo normaalisti ei tuu nautittua viiniä kesken lukupäivän, kuva viime kesältä :'D

15:30 Vähän lisää ruokaa
Välipala. Taas Greyn Anatomian kanssa. Tässä sama juttu, eli tauon pituus on n 30-60min.

16:30 Viimeinen lukupätkä alkaa
Ja taas lähtee reilu kolmen tunnin lukeminen tomaattitaktiikalla. Nämä viimeiset tunnit ovat yleensä haastavimpia, eli tällöin tulee eniten huolimattomuusvirheitä ja keskittymishäiriöitä. Yleensä parhaat mahdolliset eväät tähän illan lukukönttiin saan nauttimalla tarpeeksi kofeiinia päivän aikaan :'D Muuten väsymys iskee kuuden aikaan, ja enää valkoinen tee ei riitä häivyttämään sitä tarpeeksi.

20:00 Vapaa-aika alkaa!
Lopetan lukemisen ja aloitan vapaa-ajan. Tähän aikaan lukemistunteja on tullut taukojen pituuksista riippuen se 8-10h. Tänään sain luettua 10h, ja sain vieläpä lopetettua jo puoli kahdeksalta!
Näin kasin jälkeen yleensä vietän tietokoneella aikaa, juttelen perheenjäsenten kanssa ja välillä saatan vielä käydä lenkillä. Tänne iltaan menee myös mm suihkussa käynnit jne.

Pimeiden päivien pelastaja, kirjasvalolamppu, se siinä vain häikäisee :)

En nyt tiedä kuinka kiinnostava tms tämä oli, mutta itseäni ainakin kiinnostaa, miten muiden lukijoiden päivärytmit menevät!
Lisäksi voin itsekin lukea tätä sitten kesällä ja olla onnellinen siitä, että pääsykokeet on ohi :D

Turku/Kuopio/Tampere?

Mulla on aina ollut ongelmia päättää kaupunki. Miten nyt muka voi tietää, missä haluaa asua seuraavat kuusi vuotta? Miten voi tietää, missä kaikki sujuu kaikista parhaiten? Ja ennen kaikkea, mistä löytää sen oman porukan?

Kun viime vuonna asuin Rautalammilla, pohjois-Savossa, oli aivan selvää, että hakisin Kuopioon. Olin selvitellyt kaiken kyseisestä kaupungista, joka sattui vieläpä olemaan suhteelisen tuttu minulle. Aina oli selvää, että en ainakaan menisi Ouluun, Turkuun tai Helsinkiin. Tampere olikin toinen vaihtoehtoni (koska sijaisuus Helsinkiin nähden ja PBL). Kuitenkaan Tampere ei tuntunut abipäivillä enää niin kiinnostavalta kohteelta. Niinpä Kuopio jäi jäljelle. 

Kuitenkin yhtenä yönä, noin viikko tai kaksi ennen yhteishakua, jotenkin sisäistin Turun. Oliko minulla yhtäkään järkevää syytä olla hakematta Turkuun, Eurooppalaiseen kaupunkiin, joka on täynnä terassikahviloita ja aivan Helsingin lähellä? No ei. Näin vietin seuraavan yön tutkien Turkua kaupunkina sekä Turun lääkistä, ja näin päätinkin hakea Turkuun. 

Nykyisen välivuoden ajan Turkun on pitänyt jatkuvasti ykkössijaa, mutta aktiivisesti olen miettinyt myös Helsinkiä ja Tamperetta - nyt taas Helsingissä asuessani tunnen kaipaavani vähän suurempaa kaupunkia, kuin Turku. Lisäksi molemmissa kaupungeissa on PBL, minkä uskon olevan minun oppimistyylilleni parhain. Kuitenkin koska Helsinkiin on niin vaikea päästä, ja Tampere ei nyt ehkä vain kiinnosta niin paljoa, Turku oli pääkohde. Paitsi tänään. Tänään aloin miettimään taas, että miksi ei Kuopio? Niimpä tänään päädyin taas Kuopioon; hieman helpompi päästä kuin Turkuun. Tietenkin myös pidempi matka Helsinkiin ja kylmemmät lämpötilat (plus parhaimmat kaverit jäisi tänne etelään)... Näiden lisäksi en kuitenkaan keksinyt muita syitä, miksi en Kuopioon hakisi, ja nyt minun mielestäni ainakin on tärkeintä päästä sisään kouluun. 

Kuinka väärässä olinkaan

Jos en hirveän väärin laske, viime kirjoituksesta taitaa olla melkein vuosi. Hups :D Jotenkin omat kuvitelmat tulevasta välivuodesta olivat erittäin positiiviset, ja uskoin, että minulla olisi paljokin asiaa, mitä haluaisin jakaa. Ei ollut. Lyhyesti sanottuna kävin töissä välillä jopa seitsemän päivää viikossa, asuin ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen vanhempieni luona ja sain kokea taas rikkinäisen perheen lapsen matkustukset vanhemmalta toiselle. Olin töissä kesäkuusta lähtien Helsingin katukuvalle tutussa paikassa, Cafe Picnicissä. Työpisteeni sijaitsee aivan Helsingin keskustassa, eikä kiireeltä tai stressiltä tullut vältyttyä edes välivuoteni aikana. Oikeasti oli helpotus aloittaa tammikuussa täysipäiväinen lukeminen, kun sai lopettaa työt melkien kokonaan! Olihan töissä ääretömän kivaa, työporukka erityisesti oli mahtava, mutta taisin vain väsyttää itseni ensimmäisen viiden kuukauden aikana, kun vuokratyöfirman kautta sai olla töissä niin paljon kun vain kerkesi.

Nykyään teen töitä enää kahdesti kolmen viikon aikana, yleensä lauantaina. Aiemmin minua aina harmitti se, että lauantai, yksi tehokas lukupäivä, menee työskennellessä hukkaan. Tänään taas tajusin, että näin ei ole. Vaikka minulla oli lähes koko päivä vapaata, herätys vasta seitsemältä ja mukava viikko takana, ei lukeminen sujunut tänään yhtään. Asiaan varmaan liittyy se, että aivoni yhdistävät lauantain täysin rentoutumispäiväksi - minulla on siis huono (luku)päivä takana! Nyt tulevana lauantaina pääsen taas töihin korvaamaan lukustressin juoksemisella ympäri kahvilaa. Oikeastihan minusta kuoriutuu nykyään ihana asiakaspalvelija, kun edellisestä työpäivästä (ja sen mukana edellisestä normaalista ihmiskontaktista) on jo joku tovi. Eli lukemisessa huonona puolena on se, että tunnen kokoajan, miten aiemmin niin itsentäänselvät sosiaaliset taidot hiipuvat kauemmaksi itsestäni. Nykyään ainoa ihmiskontaktini perheen lisäksi on ystävä, jonka kanssa vietän kerran viikossa lukupäivän. Eipähän tarvitse pestä tukkaa joka päivä!

Pöytä tavallisen lukupäivän aikana

Mutta miten tästä eteenpäin ja miksi? Koska tätä blogia perustaessa minulla oli ideana kirjoitella tapahtumarikkaasta (hah) välivuodestani sekä lopulta tiukasta lukukeväästäni, aion nyt jatkaa jälkimmäisen osion kanssa. Kun itse lukion kakkosella ja kolmosella lähes päivittäin selailin kaikkia blogeja, jotka edes etäisesti liittyivät jotenkin lääkikseen, huomasin niitä olevan aivan liian vähän lukunälkäiselle onnenonkijalle. Niimpä päätin jo silloin, että minä, joskus hamassa tulevaisuudessa, perustan blogin hakuajastani että olosta lääkiksessä. 

Tasan 12h

Sanon kaikille, että en jännitä. Se on ollut jatkuva vastaus kaikille. Samoin "en pääse tänä vuonna sisään, enkä oikeastaan haluakaan". Tämähän on kaikki valetta. Rakastan ajatusta päästä lääkikseen ja palan halusta plärätä sobottaa sekä sen e-kirja -versiota (syy miksi ostin iPadin). Mutta satun olemaan pessimisti ja realisti. Tiedän, etten ole tehnyt puoliakaan työstä, mitä minun olisi pitänyt tehdä. Lisäksi huonosti menny fysiikan yo sai minut tajuamaan, etten kestä toista suurta pettymystä. Tämä kaikki on syy siihen, miksi minä en pääse tänä vuonna lääkikseen.

Mutta ai että, kun jännittää niin pirusti. Matkustin tänään Helsingistä Turkuun aivan ihanalla Onnibussilla! Bussissa oli pistokokeet sekä pieni vessa, kaiken kruunasi säädettävät penkit! Bussin oma langaton netti toimi niin loistavasti, että katsoin koko matkan ajan Greyn Anatomiaa... :)

Saavuin iloisin mielin aurinkoiseen Turkuun kolmelta, ja sain heti vetäistä arskat päähän. Siinä oman tovin säädettyäni kartan kanssa, löysin vihdoinkin hotelliin, hotelli Helmeen, josta olin muutama viikko sitten varannut itselleni sopuhintaisen huoneen. Pakko sanoa, että olen todella tyytyväinen saamaani palveluun: vastaanottotyöntekijä oli ystävällinen, sekä auttoi minua pulmissa (etsimään lounaspaikkaa jne). Huone on myös hyvä hinta-laatusuhteeltaan, suosittelen!

Kävin sitten myöhäisellä lounaalla ravintola Fontanassa, vaikutti hyvältä paikalta, ja ruokakin maistui! Annos oli kyllä niin iso, etten jaksanut puoliakaan. Terassi kyllä vaikutti kokeilemisen arvoiselta 

Tämän jälkeen etsin käsiini yliopiston, paikan jossa huominen koneeni on... Kävelymatka ei ole pitkä, vain reilu kilometrin. Reittikin on helppo, eli varmasti selviän huomisaamuna! 

Mutta näihin tunnelmiin, pääsykokeeseen enää 11h 30min. Onnenpotkut kaikille muillekkin hakijoille!

Esittely

Kyllä, nyt on aika lame otsikko, tiedän. Se vaan sattuu kertomaan tämän postauksen syvimmän olemuksen. Aloitetaan vaikka muutamalla faktalla minusta, ihmisestä joka kirjoittaa ruudun toisella puolen.


1. Olen viittä vaille ylioppilas, enää hattu pitäisi hakea
Ja tämä haku tapahtuu reilu parin viikon päästä....

2. Haen lääkikseen!
Tämä fakta tulee vaikuttamaan blogiin paljon, vaikka tänä vuonna ei vielä ovet aukeakkaan: odotan innoissani tulevaa välivuotta!

3. Asun toistaiseksi vielä yksin (seuraavat kolme viikkoa)
Tämän jälkeen muutan takaisin porukoille Helsinkiin - siinä on paljon totuteltavaa!

Oikeastihan on mahdollista, että musta löytyisi vielä enemmän faktoja, mutta eipä nyt tule mieleen! Syyn kyllä voin blogin kirjoittamiseen kertoa: olen aina suunnitellut tekeväni blogin haustani lääkikseen, mutta nyt saatuani välivuodelle unelmia/suunnitelmia, minulla on oikeasti jotain mielenkiintoista kirjoitettavaa! (Tai niin sitä voisi kuvitella)
Eli tekstini tulevat pääasiassa koostumaan nyt ensin välivuoden ihmettelyistä - kerron suunnitelmista myöhemmin. Tämän jälkeen ja hieman ohella kerron myös lukemisistani ja hauistani. Nyt tämä ensimmäinen haku on tosiaan Turkuun, vaikka Helsingistä olen kotoisin ja nykyinen kämppä on pohjois-Savossa; ihana kokea Suomea eri puolilta!